Ilta-Sanomat kertoo, että lähes puolet Suomessa toimivista yrityksistä työllistää jo ulkomaalaisia työntekijöitä, kertoo henkilöstöpalveluyritys Baronan uusi tutkimus. Ylen keskiviikon lehdistökatsauksessa esitellyn kyselyn mukaan 45 prosentilla yrityksistä on vähintään yksi ei-suomalainen työntekijä, ja yli joka kymmenes työntekijä Suomessa on nyt ulkomaalaistaustainen.
Rekrytoijat kertovat, että pääsyynä on akuutti osaajapula ICT-alalla, terveydenhuollossa ja kehittyneessä valmistuksessa. Vaikka työttömyys ylitti lokakuussa 10 prosenttia, Baronan vastaajat sanovat, etteivät yksinkertaisesti löydä oikeita osaajia suomalaisten hakijoiden joukosta. Tulokset tukevat myös Maahanmuuttoviraston tilastoja, joiden mukaan asiantuntijaluvat – vaikka niitä on tänä vuonna vähemmän – muodostavat edelleen suurimman osan myönnetyistä oleskeluluvista.
![Sondaggio: il 45% dei datori di lavoro finlandesi assume personale internazionale a causa della carenza di competenze]()
Työnantajat laajentavat myös rekrytointialueitaan: aiemmin saksalaiset ja virolaiset työntekijät olivat yleisimpiä, mutta nyt henkilöstötiimit hakevat osaajia Intiasta, Filippiineiltä ja Brasiliasta, hyödyntäen Suomen nopeutettua D-viisumijärjestelmää. Barona kertoo, että englanninkielisen perehdytyksen tarjoavien yritysten määrä on kasvanut 60 prosenttia, ja muuttoavun, kuten asunnonetsinnän ja puolison integroitumisen tukemisen, kyselyt ovat kaksinkertaistuneet.
Liikkuvuusvastaaville tulokset korostavat vahvan kulttuurienvälisen koulutuksen ja selkeän viestinnän tarvetta Suomen muuttuvista oleskelulupakäytännöistä. Yritykset, jotka tarjoavat suomen kielen opetusta, päivähoitopaikkoja ja apua Kelan sosiaaliturvajärjestelmän kanssa, raportoivat paremmasta työntekijöiden pysyvyydestä, erityisesti Helsingin ulkopuolella, missä tukiverkostot ovat harvempia.
Päättäjät näkevät kansainvälistymisen välttämättömänä keinona tasapainottaa Suomen ikääntyvää väestöä. Ammattiliitot varoittavat kuitenkin, että ilman nopeampaa tutkintojen tunnustamista ja syrjinnän vastaisia toimia ulkomaalaiset työntekijät saattavat päätyä määräaikaisiin sopimuksiin ja lähteä kahden vuoden sisällä, mikä heikentää tuottavuuden kasvua. Eduskunnan työryhmä julkaisee suosituksensa osaajapohjaisesta maahanmuutosta ennen joulua.
Rekrytoijat kertovat, että pääsyynä on akuutti osaajapula ICT-alalla, terveydenhuollossa ja kehittyneessä valmistuksessa. Vaikka työttömyys ylitti lokakuussa 10 prosenttia, Baronan vastaajat sanovat, etteivät yksinkertaisesti löydä oikeita osaajia suomalaisten hakijoiden joukosta. Tulokset tukevat myös Maahanmuuttoviraston tilastoja, joiden mukaan asiantuntijaluvat – vaikka niitä on tänä vuonna vähemmän – muodostavat edelleen suurimman osan myönnetyistä oleskeluluvista.
Työnantajat laajentavat myös rekrytointialueitaan: aiemmin saksalaiset ja virolaiset työntekijät olivat yleisimpiä, mutta nyt henkilöstötiimit hakevat osaajia Intiasta, Filippiineiltä ja Brasiliasta, hyödyntäen Suomen nopeutettua D-viisumijärjestelmää. Barona kertoo, että englanninkielisen perehdytyksen tarjoavien yritysten määrä on kasvanut 60 prosenttia, ja muuttoavun, kuten asunnonetsinnän ja puolison integroitumisen tukemisen, kyselyt ovat kaksinkertaistuneet.
Liikkuvuusvastaaville tulokset korostavat vahvan kulttuurienvälisen koulutuksen ja selkeän viestinnän tarvetta Suomen muuttuvista oleskelulupakäytännöistä. Yritykset, jotka tarjoavat suomen kielen opetusta, päivähoitopaikkoja ja apua Kelan sosiaaliturvajärjestelmän kanssa, raportoivat paremmasta työntekijöiden pysyvyydestä, erityisesti Helsingin ulkopuolella, missä tukiverkostot ovat harvempia.
Päättäjät näkevät kansainvälistymisen välttämättömänä keinona tasapainottaa Suomen ikääntyvää väestöä. Ammattiliitot varoittavat kuitenkin, että ilman nopeampaa tutkintojen tunnustamista ja syrjinnän vastaisia toimia ulkomaalaiset työntekijät saattavat päätyä määräaikaisiin sopimuksiin ja lähteä kahden vuoden sisällä, mikä heikentää tuottavuuden kasvua. Eduskunnan työryhmä julkaisee suosituksensa osaajapohjaisesta maahanmuutosta ennen joulua.
